Taaguutit nassuiaataallu

 

Taaguut Isertitat tamarmiusut tassaapput inuit imaluunniit inoqutigiit tamakkiisumik isertitaat, isertitat suli akileraaruserneqanngitsut. Isertitat tamarmiusunut taamaallaat ilanngunneqarput, nammineerluni nalunaarsuinermut ilanngunneqartut, akileraarnermut attuumassuteqartut.

Isertitanut tamarmiusunut ilaanngillat isertitat akileraarutaasussaanngitsut taamatuttaaq pisortat ikiorsiissutaat akileraarutaasussaanngitsut aamma ilaanngillat. Taamatullu akileraaruteqanngitsut pissarsiat aningaasaanngitsut – assersuutigalugu nammineq piniarnikkut aalisarnikkullu pisap naleqassusaa – ilanngaateqanngitsumik isertitanut ilanngunneqanngillat.

 

Isertitat akileraaruserneqartussat tassaapput akileraarnermut inatsisit malillugit akileraaruteqaataasussat, taakku tunngavigalugit tamakkiisumik akileraarutit naatsorsorneqartarput. Inatsisit malillugit ilanngaatissaq isertitanit peereerpat akileraartoqassaaq, isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneri allaffissornikkut aqutsinermi atorneqarnerusarput. Kisitsisitigut paasissutissat eqqarsaatigissagaani isertitat akileraarutaasussat sivisunerpaamik paasissutissaatigineqarput. Taamaattumik taaguut taanna oqaluttuarisaanermut soqutiginaateqarpoq.

 

Naqissuserneqassaaq akileraarnermut inatsit piffissami allanngornera sunniuteqarmat isertitat akileraarutaasussat mianersortumik sanilliunneqassapput. Inatsimmullu tunngatillugu allannguutit nalunaarsuiffiup sannaanut allannguuteqarput, nalunaarsuutillu allaffissornikkut suliaallutik.

 

Isertitat akileraaruseriikkat tassaapput isertitaanniit tamarmiusuniit akileraaruteqareernermi isertitat, isertitat akileraaruseriikkat takutippaat inuk qanoq annertutigisumik atuisinnaanersoq. Isertitat akileraaruseriikkat inuit isertitaat pillugit kisitsisitigut paasissutissanut taamaallaat atorneqarsinnaavoq. Inoqutigiit isertitaat eqqarsaatigalugu isertitat atoriaannaat kisitsisitigut paasissutissani suliarineqarpoq.

 

Isertitat atoriaannaat inoqutigiit isertitaat pillugit kisitsisitigut paasissutissani taaguut atorneqarpoq. Inoqutigiit isertitaat akileraarutaareersut aamma akileraarutaasussaanngitsut isumaginninnikkut tapiissutit assersuutigalugu ineqarnermut tapisiat pineqarput. Isertitat atoriaannaat inoqutigiit isertitaat pillugit annerusumik atuisinnaanermik ersersitsisuuvoq.

Taaguut inoqutigiit suussutsinik assigiinngitsunik amerlasuunik katiterneqarsinnaanera pissutaalluni, inoqutigiinni assigiinngitsuni marlunni isertitat sanilliunnissaat pisariaqanngilaq. Assersuutigalugu inoqutigiit pingasunik meerartallit isertitaat annertunerusussaapput, kisimiittutut meerartaqanngitsutut atugarissaartigissagunik. Akerlianilli annertuumik ingerlatsinermi inoqutigiinni inuit amerlanerutillugit iluaqutitaqarpoq, inoqutigiit tallimaappata inuup kisimiittup atugarissaarnera angussagunikku inuup kisimiittup isertaasa tallimariaataanik isertitaqarnissaat pisariaqanngilaq.

 

Atuinissamut periarfissat pillugit eqqornerusumik sanilliussisoqarnissaa anguniarlugu inoqutigiit isertitaasa naligiissinnerat atorlugu sanilliussisoqarpoq, inoqutigiit qanoq amerlatigisunik inuttaqarnersut aamma katitigaaneri qanoq isikkoqarnersut apeqqutaatinneqarlutik.

Inoqutigiit isertitaat isertitat naligiissinnerisa inoqutigiit katitigaanerinut assingusumik oqimaalutaamik agguarlugit isertitat naligiissinnerat naatsorsorneqartarpoq. Oqimaalutaq OECD standard malillugu naatsorsorneqartarpoq, inoqutigiinni inersimasoq siulleq 1-imik oqimaassusilerneqartarpoq. Allanik inersimasoqaraangat inersimasoq ataaseq 0,5-imik oqimaassusilerneqartarpoq, meeraq ataaseq 0,3-mik oqimaassusilerneqartarluni. Isertitat naligiissinnerat naatsorsorneqartarput inoqutigiit oqimaalutarneri katillugit. Inoqutigiit marlunnik inersimasortallit pingasunillu meerartallit isertitaasa naligiissinnerat ima naatsorsorneqassaaq 1+0,5+0,3+0,3+0,3 = 2,4, inoqutigiit ataatsimik meeraqanngitsumik inersimasulik 1-imik oqimaalutaqartoq. Inoqutigiit taakku 300.000 kr.-inik aamma 150.000 kr.-inik isertitaqarsimagunik isertitaasa naligiissinnerat ima isikkoqassapput 300.000 kr./2,4 = 125.000 kr. aamma 150.000 kr./1 = 150.000 kr.

 

Taaguut isertitat pisissutaasinnaasut – aamma taaguuserneqartoq, aningaasat pisissutaasinnaasut – isertitat qaffasissusaasa aamma akit qaffasissusaasa ataqatigiinnerat isertitanut pisissutaasinnaasunut tunngassuteqarpoq. Isertitat qaffakkaangata atuinissamut periarfissat aamma qaffattarput, akerlianik akit qaffakkaangata atuinissamut periarfissat annikillisarput. Isertitat qaffarnerat akinit qaffasinneruppat oqartoqartarpoq isertitat pisissutaasinnaasut qaffattut. Akerlianik akit qaffarnerat isertitanit qaffasinneruppat isertitat pisissutaasinnaasut appartarput. Isertitat pisissutaasinnaasut takutippaat agguaqatigiissillugu innutaasut atuinissamut periarfissaat, agguaqatigiissillugu atueriaatsip akillu allanngorarnerisa nunami tamarmi isertitanut imminnut qanoq attuumassuseqarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Inuup ukioqqortussusaa ukiup naanerani naatsorsorneqarpoq.

 

Takussutissiaq 6.1 Kommunit immikkoortortaqarfiillu

Kommune Kujalleq	Kommuneqarfik Sermersooq	Qeqqata Kommunia	Qaasuitsup Kommunia
Nanortalik	Ivittuut	Maniitsoq	Kangaatsiaq
Qaqortoq	Paamiut	Sisimiut	Aasiaat
Narsaq	Nuuk		Qasigiannguit
	Tasiilaq		Ilulissat
	Ittoqortoormiit		Qeqertarsuaq
			Uummannaq
			Upernavik
			Qaanaaq

 

 

Januaarip aallaqqaataani 2009-mi kommunit 18-iusimasut sisamanngortinneqarput. Kommunini 18-ini naatsorsuinermi aalajangersimasut suli soqutiginaateqarput, uani saqqummersitami nunap agguataarnerani pingaannginnertut atorneqarpoq. Siornatigut kommuniusimasut agguataarinermi immikkoortortaqarfimmik taaneqarput. Immikkoortortaqarfiit aamma kommunit ataqatigiinneri Takussutissiami 1.1-imi takuneqarsinnaapput.

 

Sumiiffiit ilaat kommunit avataaniillutik. Taakkunani najugaqartut pineqartillugit Kommunit avataanut inissinneqartarput, Pituffimmi najugaqartut tassunga inissinneqartartut amerlanerpaajupput. Saqqummersitami uani kommunit avataani isertitat isertitat immikkut kapitalinngorlugit saqqummersinneqanngikkaluartut, nuna tamarmi kisitsisinut ilaapput. Kommunit avataani isertitanut kisitsisit kapitali 6-imi atuarneqarsinnaapput aamma  Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia aqqutigalugu bank.stat.gl.-mi kisitsisit aaneqarsinnaapput.

 

Ilinniagaqarsimanermut paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmi ukiup naanerani qaffasinnerpaamik ilinniarsimasat nalunaarsuiffimmut (HFU) katersorneqarput. Ilinniarsimasat ISCED-11-imi ilinniarnerit immikkoortiterneri tunngavigalugu, ilinniakkanut tallimanut ikilisillugit suliarineqarput, Meeqqat atuarfiat appasinnerpaajulluni Ingerlaqqilluni ilinniarnerit qaffasinnerpaajusoq.

 

Nalit assigiinngitsut angissusaat tunngavigalugit suliarineqarsimasut qulinut agguarneri deciiliupput, deciilini nalit annertoqatigiittarput. Deciili 1-imiittut minnerpaamik 10 pct.-nik naleqarput, tulliullutik deciili 2-miittut 10 pct.-it tulliuttut ilaalu ilanngullugit. Isertitat deciilinut agguarneqartarput, deciilip iluani isertitat agguaqatigiissillugit imaluunniit deciilip iluani annerpaamik isertitatut. Assersuutigalugu isertitanut mediani ima paasineqassaaq deciili 5-imi annerpaamik isertitaasut. 

Malunnaarsaarneq pissutigalugu isertitakkaajunerpaat 10 deciilimiittut tamanut saqqummiunneqanngillat.

 

Gini-koefficientip isertitat assigiinnginnerat ersersippaa – isertitat annertusiartortillugit isertitanut assigiinngissuseq angineruleriartortarpoq. Nunanut tamalaanut Gini-koefficienti atorlugu sanilliussiniarluni inoqutigiit isertitaasa atoriaannaat naligiissillugit naatsorsuinermi atortariaapput. Gini-koefficienti pillugu nassuiaasiaq eqqoqqissaartoq Christen Sørensen: Økonomisk fordeling, Systime, 1999-imi atuarneqarsinnaavoq.

 

Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik piitsuussuseq killilerneqanngilaq, kisianni nunat assigiinngitsut akornanni uuttuut at-risk-of-poverty (ROP) atorlugu piitsuussuseq paasinarsarneqartarpoq. Inoqutigiit isertitaasa isertitat tamarmiusut medianiannit aalajangersimasumik pct.-inik appasinnerunerat tunngavigalugu, appasissuseq appasippallaamik isertitaqarnermik taaneqartarpoq. Appasippallaamik isertitaqarnermut isertitat medianiat tunngaviliisuuvoq, taanna inoqutigiit isertitaasa atoriaannaat naligiissinnerani inuit ataasiakkaat isertitaat tunngavigalugit³ naatsorsorneqartarpoq.

 

Ratio-80/20 tassaavoq isertitaqarnerpaat 20 pct.-iisa aamma isertitakinnerpaat 20 pct.-iisa ataqatigiinnerat. Nunani tamalaani sanilliussisinnaanissaq eqqarsaatigalugu inummut inoqutigiit isertitaat atoriaannaat naligiissinnerata qaffasissusaa malillugu naatsorsorneqarpoq

 

1)    Saqqummersitami uani inoqutigiit ataatsimut ilanngaateqanngitsumik isertitaat taaguuserneqarpoq inoqutigiit isertitaat.

2)    OECD-standarden naapertorlugu inersimasoq nassuiaaserpaa inuk minnerpaamik 14-ileereersimasoq, meeqqallu nassuiaaserneqarput suli 14-iliisimanngitsut. Maluginiaqquneqarpoq nassuiaasiinermi taamaallaat naligiissitsinermi naatsorsuineq atorneqartartoq, ukioqqortussutsimullu killiliinermi meeqqat inersimasullu allallu akornanni ataqatigiissinnerini 18-iliinikunut nassuiaaserneqarmat.

3)    Imaappoq inuiaqatigiit tamarmik naatsorsuutini suliarineqarput, inuillu ataasiakkaat isertitat atoriaannaat naligiissinnerannut agguarlugit, inoqutigiinni pineqartut.